Kuinka kaikki alkoi...
Saletisti-kennel sai alkunsa syksyllä 1995, kun kolmiluokkalaisen Sanna-tytön yksinhuoltajaisä toi perheeseen ystävältään saadun, seitsemän vuotiaan Suomenlapinkoira-uroksen. Koira, Kusti nimeltään, eli tavallisen perhekoiran elämää, kulki perheensä mukana mökillä, tuli tytön kainaloon nukkumaan pyydettäessä, antoi tassua makkarasta ja söi marketin kuivamuonaa kotiruoalla höystettynä. Koskaan ei Kustia tarvinnut eläinlääkärissä käyttää, ei edes sen viimeisellä matkalla - siitä huolehti mökkinaapurin metsämies.
Lue lisää...
​
Saletisti-kissala taas on saanut alkunsa hieman vahingossa. Riikan ei pitänyt koskaan ottaa kissaa, olihan hänellä kaksi koiraa ja hevonen jo entuudestaan eikä kotona tullut vietettyä paljon aikaa. Sattumien kautta kuitenkin tallilla tuli tavattua vanha lapsuudenkaveri Katja joka kasvattaa venäjänsinisiä. Katja tarvitsi sijoituskotia kissalleen ja sai ylipuhuttua Riikan kuinka kissaa voi kuljettaa myös mukana kuin koiria ja niinhän siinä kävi että Matilda tassutteli Riikan talouteen ja viettikin melko paljon aikaa tallilla ja muutenkin mukana Riikan päivittäisillä menoilla mihin koirat lähtivät myös mukaan.
Koti siellä missä eläimet on...
Saletisti Kennelin, ja myöhemmin myös Kissalan, oli aina tarkoitus olla Sannan ja Riikan yhteinen. Kennelnimeä pohdittiin yhdessä jo kun Riikka ajoi heitä Turkuun hakemaan Kuroa ja Verttiä; kummankin ensimmäisiä omia koiria. Sannan opiskelut veivät tämän vuonna 2013 Kouvolaan ja vaikka niin ystävyys kuin yhteistyö Riikan kanssa säilyi, varsinaisen kenneltoiminnan aloitti Sanna itsekseen. Riikka sensijaan keskittyi Espoossa hevoskasvatukseen ja rotukissatoimintaan, vaikka teettikin lapinporokoirallaan pari pentuetta yhdessä Sannan kanssa.
Työt toivat Riikan Kouvolaan vuonna 2021 ja sattumalta myös Sannalla oli tällöin asunnonhaku päällä. Asioilla on tapana järjestyä ja kuinka ollakaan; eräässä Kouvolan lähiössä oli vuokralle tarjolla kahden asunnon omakotitalo. Näin syntyi kaksi ihmistaloutta, mutta yksi yhtenäinen eläintalous. Eläimillämme on yli 130 neliötä lattiapinta-alaa sekä koirilla lähes 1000 neliötä pihaa aidattuna. Kissoille on rakennettu paitsi sisälle useita reittejä katonrajaan niin myös ulos turvallinen catio.
Kennel- ja kissalatoiminta tapahtuu siis ihan tavallisissa koti-olosuhteissa. Eläimemme (ja pennut) ovat siellä missä mekin, eli syntyvät ja kasvavat pääsääntöisesti sisällä asuintiloissamme. Pennut rajataan muista eläimistä ensimmäisiksi elinviikoiksi, mutta 3-4 viikon iässä ne saavat vapaasti, mutta valvotusti, olla osa eläinperhettämme.
Mihin olemme menossa...
Olemme sitä mieltä, että suomenlapinkoira sopii lähes jokaiselle koiranhankinnasta haaveilevalle. Tarkoituksemme on antaa oma panos sille, että meiltä löytyy terve ja sopeutuvainen suomalainen seurakoirarotu, jonka tuhansia vuosia vanhat käyttöominaisuudet vahti- ja paimenkoirana ovat edelleen nähtävissä. Tätä edesauttaaksemme pentujen kauppahintaan kuuluu useimmiten virallinen lonkka- ja silmätarkastus. Toisin sanoen kasvattajana sitoudumme maksamaan kyseiset tutkimukset tiettyyn summaan asti. Pyrimme jalostusvalinnoilla kasvattamaan hyviä seurakoiria. Hyvä seurakoira pitää ihmisistä ja sopeutuu muuttuviin elämäntilanteisiin. Nämä saavuttaakseen koiran on oltava terve, sen elimistöllä on oltava korkea vastustuskyky ja sen on oltava hermorakenteeltaan mahdollisimman tasapainoinen. Kaiken kaikkiaan elämä koiran kanssa pitää olla helppoa. Lisäksi tarkoitus on tulevaisuudessa kasvattaa nk. käyttökoiramaisempaa linjaa seurakoirien rinnalla. Tämä tarkoittaa aktiivista, motivoituvaa harrastuskoiralinjaa, jolla on vahva paimen- ja/tai vahtivietti.
Venäjänsinisen kissan jalostuksessa pyrimme standardin mukaiseen korrektiin ulkonäköön ja rakenteeseen ja terveyteen, unohtamatta hyvää luonnetta jotta venäjänsininen voi olla juuri se kissa joka sulattaa jokaisen sydämen.
